Uinti Vantaan säännöt

Yhdistyksen nimi on Uinti Vantaa ry, ruotsiksi Vanda Sim rf. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaan kaupunki ja yhdistyksen toiminta-alue on Vantaan kaupunki. Yhdistys on perustettu kesäkuun 9 päivänä 2014 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran virallinen kieli on suomi, mutta seuran toiminnassa voidaan käyttää myös ruotsia.

 

Seuran tarkoituksena on edistää uintiurheilua ja -harrastusta, uimaopetusta ja hengenpelastusta sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa toiminta-alueellaan siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

Seuran lajeja voivat olla uinti, taitouinti, uimahypyt, vesipallo, avouinti, triathlon, yli kymmenen metrin korkeudesta hypättävät uimahypyt ja muut uintiharrastusta tukevat liikuntamuodot.

Seura edistää liikuntayhdistyksen ja -järjestön kansallisista ja kansainvälistä yhteistyötä. Seura myös edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukee kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

 

Seura toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla jäsenilleen ja muille uinnin harrastajille:

  • kilpailutoimintaa
  • urheilu- ja liikuntatilaisuuksia
  • koulutustoimintaa
  • valmennus- ja harjoitustoimintaa
  • nuorisotoimintaa
  • tiedotus- ja suhdetoimintaa
  • neuvonta- ja kasvatustoimintaa
  • kuntoliikuntaa
  • kurssitoimintaa
  • uimakouluja sekä
  • muuta samankaltaista toimintaa tavoitteenaan tukea jäsentensä henkistä ja fyysistä hyvinvointia

 

Seura voi toimintansa tukemiseksi:

  • ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja
  • omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä ja osakkeita sekä irtainta omaisuutta

 

Seura on Suomen Uimaliiton – Finska Simförbundet r.y.:n ja Svenska Finlands Idrottsförbund SFI r.f.:n jäsen

 

 

Seuran varsinaiseksi jäseneksi seura voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan seuran kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Seuran hallitus voi hyväksyä kannattavaksi henkilöjäseneksi yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun. Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

 

Jäsen voi erota seurasta tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä suullisesti seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

 

Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, joka

  • on laiminlyönyt kuluvan ja edellisen vuoden jäsenmaksunsa
  • muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan
  • toimii vastoin seuran tarkoitusta
  • tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita.

 

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainväistä lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle liitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

Urheilun eettisten periaatteiden vastata toimintaa on:

  • urheilulle vieraiden aineiden käyttö
  • huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
  • julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
  • tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
  • epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
  • väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus tai muu sääntökikkailu
  • urheiluhuijaus
  • kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
  • tuloksista etukäteen sopiminen
  • vedonlyönti
  • vedonlyönti omasta kilpailusta
  • lahjonta
  • tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
  • sukupuolinen häirintä

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksen lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.

Hallitus päättää myös tarvittavista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.

Kansallisen lajiliiton, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainväline lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle antidopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivä sen jälkeen, kun päätös on lähetetty tälle kirjatussa kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamaan maksuja.

 

10§

Varsinaisilta jäseniltä, kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta perittävien jäsenmaksujen suuruuksista päättää seuran kevätkokous vuosittain jokaisen jäsenryhmän osalta erikseen. Kannattavilta henkilöjäseniltä ja kannattavilta yhteisöjäseniltä vuosittain perittävien kannattajajäsenmaksujen suuruudesta, sekä kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta päättää seuran kevätkokous vuosittain kummankin jäsenryhän osalta erikseen. Mikäli kannattajajäsen suorittaa kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun, ei jäsenen sen jälkeen tarvitse suorittaa vuotuista kannatusjäsenmaksua.

 

11§

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista syyskokous pidetään loka-marraskuussa ka kevätkokous touko-heinäkuussa. Kokouksen paikan ja ajan määrää hallitus.

 

12§

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenille tao julkaistava seuran virallisella ilmoitustaululla ja seuran www-sivuilla.

 

13§

Syyskokouksessa käsitellään

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja 2 ääntenlaskijaa
  3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima vuosi- ja tilikertomus ja esitetään tilintarkastajan antama lausunto sekä päätetään tilipäätöksen vahvistamisesta.
  6. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille
  7. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten näiden sääntöjen 15 §:n mukaisesti esittämät muut asiat
  8. Kokouksen päättäminen

 

14§

Kevätkokouksessa käsitellään

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja 2 ääntenlaskijaa
  3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. Päätetään seuran sääntöjen mukaiset uintilajit tulevana toimikautena
  6. Vahvistetaan hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot
  7. Vahvistetaan tulevaksi toimikaudeksi toimintasuunnitelma ja talousarvio
  8. Vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä
  9. Valitaan joka toinen vuosi kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, jota myös kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
  10. Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallitukseen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle
  11. Valitaan tilitarkastaja ja varatilintarkastaja. Tilintarkastaja valitaan yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan
  12. Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruudet seuraavalle toimintavuodelle
  13. Valitaan edustajat eri järjestöjen ja yhteisöjen vuosi- ym. kokouksiin ja annetaan hallitukselle valtuudet henkilön valitsemiseksi edellä mainittuihin kokouksiin
  14. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten näiden sääntöjen 15 §:n mukaisesti esittämät asiat
  15. Kokouksen päättäminen.

 

15§

Seuran kokous on pidettävä silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt sitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esitykseen.

Asioita, joita seuran jäsenet haluavat kesät- ja syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä kirjallinen esitys johtokunnalle viimeistään 20 päivää ennen kokousta.

 

16§

Seuran, sen hallituksen ja jaostojen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien allekirjoitettava.

 

17§

Seuran kokouksissa on äänioikeus varsinaisilla jäsenillä, kunniajäsenillä, kunniapuheenjohtajilla sekä kannattavilla henkilöjäsenillä. Kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli jonkin asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lipuja käyttämällä.

 

18§

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa kevätkokouksen valitsema hallitus.

Hallitukseen kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi kevätkokouksessa valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 7 – 9 varsinaista jäsentä ja 3 – 4 varajäsentä. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroavat ne 3, 4 tai 5 varsinaista jäsentä ja 1-2 varajäsentä, joiden toimikausi on yhdistyksen perustavassa kokouksessa päätetty yhden toimivuoden mittaiseksi.

Perustavassa kokouksessa valitun puheenjohtajan ensimmäinen kausi on kaksi toimivuotta. Jos jäsen tai varajäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, valitsee seuran kokous hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimintakaudeksi toisen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Sama henkilö voi olla enintään neljä peräkkäistä toimikautta hallituksen jäsenenä. Näitä toimikausia laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon yhdistyksen perustamiskokouksessa yhdeksi toimintavuodeksi valittujen hallitusten jäsenten ensimmäistä, yhden vuoden toimikautta. Puheenjohtaja voidaan kuitenkin valita 4 peräkkäistä toimintakautta puheenjohtajana. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

 

19§

Hallituksen tehtävä on erityisesti:

  1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
  2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
  3. Valita tarvittavat jaostojen jäsenet ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
  4. Vastata seuran taloudesta
  5. Pitää jäsenluetteloa
  6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilipäätös
  7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
  8. Hoitaa seuran viestintää
  9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista näiden sääntöjen 8 § ja 9 §:n mukaisesti
  10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
  11. Päättää seura ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
  12. Ryhtyä muihin toimienpiteisiin, joita seuran etu vaatii
  13. Luovuttaa tilit tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen syyskokousta.

 

20§

Seuran toimintavuosi ja tilikausi on 1.9 – 31-8. Ensimmäinen toimintavuosi ja tilikausi on kuitenkin 9.6.2014 – 31.8.2015.

 

21§

Seuran nimien kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai jonkun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

 

22§

Seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa perustaa rekisteröimättömiä jaostoja ja valita näihin tarpeelliset johto- ja toimielimet. Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.

 

23§

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä, on päätöstä vähintään kahden kolmas osan läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä kannattava sitä kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.

 

24§

Jotta seuran purkamista koskeva päätös olisi pätevä, on se tehtävä seuran kokouksessa ja läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä on vähintään kolmen neljäsosan kannatettava sitä kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa.

Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.

 

25§

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen päätösten mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

 

26§

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.